...edellinen sivu     seuraava sivu...

Suomalaisen vanhan elokuvakulttuurin arvosta
ja sen ymmärtämisen hyödyllisyydestä

Suomalaisen elokuvakulttuurin suurin arvo on samoin kuin kaikessa kansallisessa kulttuurissa, siinä itsessään. Siinä, että sellainen on edes olemassa. Sekään, että suomalaisesta elokuvasta on kautta aikain esitetty suorastaan halventavia kannanottoja ei himmennä sen arvoa. Astuessaan Suomen suurimman tuotantoyhtiön Suomen Filmiteollisuus Oy:n johtoon Toivo Särkkä, tuo entinen venäjän kielen lehtori, pankkimies ja Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja, ei ollut saanut vielä mitään kokemusta ei elokuvan eikä minkään muunkaan taiteen alalta. Tämä kaikki vain paljastaa millaisella intohimoisuudella on hänen täytynyt antautua tehtäväänsä hänen oppiessaan ohjaaman ja tuottamaan valta-osan suomalaista kulta-ajan elokuvaa.

Suomalaisen elokuvan arvoa kuvaa Suomi-Filmi Oy:n uutisaitta vuonna 1943:

Pienen maan ihme

"Sitä voi kutsua Pienen maan ihmeeksi ja sen on tehnyt mahdolliseksi vain suomalaisen yleisön rakkaus siihen, mikä on omaa ja kotoista kulttuuria. Kulttuurihistorian kirjoittajat tulevat ajallaan pitämään suomalaisen elokuvan elinvoiman säilymistä eräänä kansallisen kulttuurin voiman ilmennyksenä. Sen suurena päämääränä on valmistaa SUOMALAISIA elokuvia, elävöittää suomalaista historiaa, suomalaisten kirjailijoiden, säveltäjien ja taiteilijoiden aiheita. Ja niin tehdessään se tuo henkiseen elämäämme sen, mitä vieras ei koskaan voi tuoda. Suomalainen elokuva kuuluu meille ja suomalaisia elokuvia ei valmista mikään muu maa." (Uutisaitta 11-12/1943)

Mutta kun on vanhoista elokuvista kysymys, pitää nykynuoriso niitä lapsellisina, jopa tuntee häpeää jo edesmenneitten tekijöiden puolesta. Sukupolvi, joka on tottunut näkemään vihreää verta roiskuvien avaruudesta tulleitten jättiläishirviöiden taisteluita, ei voi ymmärtää, mitä hohtoa oli Tauno Palon ja Ansa Ikosen viattomassa flirttailussa. Kauhukoiria kotiin kuljettavat tuskin ymmärtävät mitä katsomisen arvoista on Regina Linnanheimon ilmeikkäissä silmissä. Rakkauden kertakäytöksi kokeneet nuoret; kuinka he voisivat ymmärtää sitä ehdottomuutta ja tunteen paloa, jota pehmytsuotimien lävitse kuvatut siloposket koettivat parhaan kykynsä mukaan tulkita.

Juuri tässä onkin suomalaisen vanhan elokuvataiteen suurimmista arvoista. Tämän lian ja loan keskellä ne muistuttavat ikään kuin sielun nuoruuden, viattomuuden ajasta. Ne voivat tuntua lapsellisia, mutta ne ovat harvoin tylsiä. Niistä puuttuu nykyajalle ominainen laskelmoivuus ja kyynisyys. Ne ovat kuin raikasta, alkuperäistä vettä tämän vihreältä, milloin punaiselta, milloin minkäkin väriseltä näyttävän informaatiotulvan keskellä.

Elokuvan suurin arvo onkin juuri tässä hetken ja tunnelman pysäyttämisen kyvyssä. On kuin mennyt aika sittenkin vielä eläisi, on kuin se eläisi jopa väkevämpänä kuin nykyaika.

On suuri vahinko, jos kansamme kulttuuriaarteet menettävät merkityksensä olla ilonamme ja oppaanamme kaikkien inhimillisen elämän tunteiden, elämän kokemisen, ihmisenä olemisen opettamisessa.

Kaurismäki ja Jarmusch osaavat tulkita hienosti aikamme ihmisen eksyneisyyttä, yksinäisyyttä ja rakkaudenkaipuuta - kumpikin omalla erilaisella tavallaan. Jo pelkästään tämä heidän sanomisensa kyky määrittelee heidän tuotantonsa elokuvataiteeksi. Mutta sellaiseksi mielenravinnoksi, jollaisia Tulion, Vaalan, Laineen tai Kassilan nuoruudentyöt ovat, sellaiseen ei valitettavasti näistä semmoisenaan ole. Ihminen on niin perin muuttunut, vanhat kulttuuriarvomme niin täysin romuttuneet, että meidän on mentävä suomalaisuuden alkulähteille, kansallisen kulttuurimme alkuvoimaiseen alkuintoon, itsenäisyytensä ja itsensä löytäneen kansakunnan arvomaailman alkuun löytääksemme itsestämme kuin kadottamamme lapsuuden, todellisten tunteiden ja elämysten kokemisen kyvyn.

Tällaiseen maagiseen yhteyteen menneisyyden kanssa pääsemme vain olemalla suoraan kosketuksissa sen kanssa. Vanha suomalainen elokuva kantaa itsessään tällaista kuolemattomuuden siementä. Älköön se, sen arvo ja harrastus koskaan kadotko maastamme!

...edellinen sivu     seuraava sivu...

www.kasvihuoneilmio.fi