Elokuvailta Kasvihuoneilmiössä 3.12.2006
Teuvo Tulion Hornankoski (1949)

Victor A. FinnBergin johdantopuhe:

2. Johdatus elokuvaan

1. Kulttuurista ja suomalaisesta elokuvasta
Kulttuurin laajempi, yhteiskuntatieteellinen merkitys
Kulttuurin suppeampi, arvoperusteinen merkitys
Kulttuurin morfologiaa
Mitä on terve ja elinvoimainen kulttuuri?
Kulttuuri viestintänä
Suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämisen arvosta
Suomalaisen vanhan elokuvakulttuurin arvosta
   ja senymmärtämisen hyödyllisyydestä

2. Johdatus elokuvaan
Teuvo Tuliosta
Tulion taiteellinen sanoma ja merkitys
Musiikista Tulion elokuvissa
Hornankoski

...edellinen sivu     seuraava sivu...

Musiikista Tulion elokuvissa

Vielä muutama sana musiikista Tulion melodraamoissa.

Melodraama tulee sanoista melos (musiikki) ja draama. Sellaisena se ilmeni jo kauan ennen elokuva-aikaa näyttämötaiteissa, kuten oopperassa ja teatterissa. Sanaa on totuttu sittemmin käyttämään useinkin halventavassa merkityksessä varsinkin naisten tunteisiin vetoavista romanttisista, mutta samalla traagisista elokuvista, nk. nyyhkyleffoista.

Tulion melodraama ei olisi tuliolaista ilman musiikin luomaa väkevää ja alkuvoimaista yhteyden luomista katsojan tunnereaktioiden avaamiseksi. Tämä saavutettiin yhdistämällä sopivasti valittua tai varta vasten sävellettyä musiikkia kohtauksiin. Jo ensimmäisistä elokuvistaan alkaen hän käytti varsinaisia säveltäjiä, kuten Leevi Madetojaa, toisinaan hän poimi tunnetuista, yleensä klassisen musiikin piiristä, sävelteoksista kohtaukseen sopivia otteita. Esimerkiksi Rakkauden ristin alun yösynkkä myrsky, hulluksi tullut vanha majakanvartija ja Bachin Toccata muodostavat sellaisen toisiinsa kiertyvien kuvien ja äänen infernon, jossa todella aistii ihmistä suurempien alkuvoimien myllerryksen.

Varsinaiseksi Tulion elokuvasäveltäjäksi nousi kuitenkin Tauno Marttisen, joka tuotti vuosina 1946-56 musiikin kaikkiin tuona aikana valmistuneisiin seitsemään elokuvaan. Tulio tahtoi hänenkin kanssaan käyttää rakastamaansa klassisen musiikin aineistoa - nyt vain sovitettuna erilaisiin tarkoituksiin, kuten esim. Rakkauden Ristin Anton Rubinsteinin Romanssissa tai Levottoman veren Chopinin a-molli valssiin perustuvassa variaatiosarjassa. Näistä kaikista, sekä säveltäjän itsensä säveltämistä, että tunnettujen teosten variaatioiksi sovittamisesta tulee se musiikillinen montaasi, joka huipentaa Tulion melodramatiikan. Tulion suhteesta musiikkiin on säveltäjä Tauno Marttisen sanonut varsin tyhjentävästi:

"Musiikin piti sataprosenttisesti korostaa teosten tunnelmaa. Tulio ei voinut sietää mitään neutraalia musiikkia, vaan musiikin piti olla palavaa ja suggestiivista. Säveltäjä on sidottu ohjaajan perusnäkemykseen ja Tulio edusti ehdottomasti poikkeavaa linjaa muista. Kuva pakotti säveltämään kohtauksen edellyttämällä tavalla ja monta kertaa tuntui mahdottomalta, että piti tehostaa jotain. Kohtauksia oli alleviivattava voimakkaasti musiikin avulla. Tulion filmit ovat täynnä musiikkia, toiset harrastivat hiljaisuuksia ja luonnonääniä välillä, mutta hänen filmeissään piti olla mahdollisimman paljon musiikkia."

...edellinen sivu     seuraava sivu...

www.kasvihuoneilmio.fi