|
Elokuvailta Kasvihuoneilmiössä 3.12.2006 Victor A. FinnBergin johdantopuhe: 1. Kulttuurista ja suomalaisesta elokuvasta |
1. Kulttuurista ja suomalaisesta elokuvasta 2. Johdatus elokuvaan |
Kulttuurin laajempi, yhteiskuntatieteellinen merkitys
Illan teema on hyvin kulttuuripainotteinen. Jokainen suomen ja muitakin kieliä taitava käsittää ainakin ylimalkaisesti, mistä on kyse kun on puhe kulttuurista. Harvempi tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että itse sana tulee alun pitäen maanviljelyä tarkoittavasta latinan sanasta ja niinpä onkin toisinaan käytetty sen vastineena sanaa hengenviljely, joka onkin kuvaava nimitys kulttuurille.
Mutta tästä eteenpäin alammekin olla jo vaikeuksissa, sillä sanalla osoittautuu olevan useita merkityksiä. Perinteisesti sillä on tarkoitettu jotakin korkeampaa ja tavallisen tason yläpuolella olevaa, mutta ennen kuin menemme siihen, haluan käsitellä kulttuuria laajemmassa merkityksessä. Yhteiskuntatieteellisen painotuksen mukaisesti samaa sanaa on käytetty merkitsemään,
"yhteisön jäsenten opittujen ja symbolien välityksellä jäseneltä toiselle siirtyvien tapojen, tottumusten, uskomusten, tietojen ja taitojen muodostamaa kokonaisuutta". (CD facta 2006)
Havaitsemme, että tässä laajemmassa kulttuurin määrittelyssä on ilmiselvästi kysymys viestinnästä. Jokaisen kulttuurin takana on aina viestintä ja viestintätapahtuma. Kukin kulttuurimuoto sisältää tietyn normituksen, kuin yleisesti tunnustetun kielen, ilmaista itseään. Ne ovat kulttuurin metanormeja.
Kun ajattelemme historian eri aikakausia, eri maita ja kansoja ja havaitsemme niiden kunkin tavoissa, taiteissa, uskonnoissa ja hallitusmuodoissa jatkuvasti tätä säännönmukaista, tietyllä tavalla normitettua viestintää. Egyptiläinen kulttuuri on kuvia ja kirjoitusta myöten toisenlainen kuin Mesopotamialainen. Intialainen ja kiinalainen kulttuurimuoto eroavat taas edellisistä. Persialaisen kulttuurin ja kreikkalaisen vastakkain asettelun me jokainen muistamme koulun historian tunneilta. Rooman imperiumi taas tuli koko Euroopan henkisen perinnön perustaksi. Länsimainen ja islamilainen kulttuuri ovat kuin toistensa vastakohtia, aina ajattelutapoja myöten.
Jokainen edellä mainituista kulttureista on on aina vaikuttanut piirissään oleviin ihmisiin asettaen sääntöjä heidän tavalleen ajatella, tuntea ja kommunikoida. Jokainen kulttuurimuoto on aina normittanut aivan jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioita: pukeutumista, pöytätapoja, avioliiton solmimista, perheen sisäisiä suhteita, vapaa-ajan viettotapoja, poliittista vallankäyttöä, tapaa ilmaista tunteita, puhua ja esittää asioita - aina kehon liikkeitä ja kasvojen ilmeitä myöten!
