...edellinen sivu     seuraava sivu...

Kulttuurin suppeampi, arvoperusteinen merkitys

Mutta mistä nämä säännönmukaisuudet tulevat? Mistä saavat alkunsa kunkin aikakauden metanormit? Kaiken, triviaalikulttuurinkin, takana on kuitenkin aina alkulähteenä jotakin suurempaa, merkittävämpää ja korkeampaa - arvomaailmaan ja arvo-ajatteluun meidät vievää, sellaista, josta käsin vasta on ymmärrettävää, miksi kunkin kulttuurimuodon ilmentymät jokapäiväisissä asioissa ovat sellaisia millaisia ovat.

Kaikissa kulttuurimuodoissa on aina kaiken takana ollut ja on yhä usko johonkin – on se sitten jumaluus, henkivoimat, yli-ihminen, edistys, valistus, tekniikka tai taloudellinen menestys ja hyvinvointi. Kulttuurin taustalta löytyy aina ikään kuin sen sielu. Tämä korkeimpia arvoja säätelevä kulttuurin osa on ikään kuin kunkin aikakauden kollektiivista tietoisuutta itsestään. Täällä syntyvät kulttuurin arvostetuimmat (tai arvottomimmat) arvot, metanormit.

Tällainen kulttuurin ylimpänä, jonkinlaisena kaikkien arvojen arvona, moraalinormistojen moraalinormistona on tämä elämäntunne, joka ilmentää itsensä uskonnollisissa näkijöissä, mystikoissa, poliittisissa teoreetikoissa, vallankumouksellisissa sekä ennen muuta taiteilijoissa. Nämä ikään kuin kulttuurin alkuajatukset, siemenet ovat sellaisia, josta koko varsinaisen kulttuuri kaikkine muotoineen kasvaa. Alemmalla tasollaan kulttuuri tosin menettää varsinaisen uutta synnyttävän sanomansa muuntuen usein pelkäksi ajanvietteeksi, jolloin sen vastineena voidaan käyttää sanaa viihde.

On siis selvää, että etsiessäni kulttuurin varsinaista ja suppeampaa merkitystä, en voi olla siirtymättä arvomaailman alueelle. Niinpä jokainen historian kulttuurimuoto on ilmaissut syvimmät vaikuttimensa niissä erilaista viestintää hyväkseen käytävissä ilmaisumuodoissa. Kun ymmärrämme, että jokainen kulttuuri on tietyllä tavalla normitettua ja yhteisesti hyväksyttyä viestintää, on täysin luonnollista, että taide sellaisenaan tulkitsee kunkin kulttuurin sisäisintä olemusta, ikään kuin kollektiivista tunnetilaa ja ilmastoa paremmin kuin mikään muu. Tämä selittää meille myös taiteen tyylisuuntien ja erilaisten muotien synnyn.

Taide- ja ilmaisumuodot voidaan viestinnän muodon ja aistielimiin tapahtuvan vaikutuksen kannalta jakaa seuraavasti:

sanataiteet

  • runonlausunta
  • tarinankerronta
  • kirjoittaminen

musikaaliset taiteet

  • laulutaide
  • tanssitaide
  • instrumenttien soittotaide
  • sävellys

kuvaamataiteet

  • maalaus
  • kuvanveisto
  • rakennustaide
  • valokuvaus
  • pukeutuminen ja kehon koristaminen

kulinaristiset taiteet

  • ruoanlaitto

seksuaaliset taiteet

  • erotiikka, rakastelu

nk. yhdistelmätaiteet t. poikkitaiteet

  • näytelmä
  • ooppera
  • elokuva
  • tietokoneella toteutetut uustaiteet, kuten multimedia

...edellinen sivu     seuraava sivu...

www.kasvihuoneilmio.fi